ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ | English | French







Tukiliurutit

Nailaaruti/Taitjuti
Tukihitjuti
Nunangani Nunait Nunait iluani nunagiyauyuni kiklinginni tukihitjutiqaqtut uumuuna Article 14.1.1 uvani NLCA

Nunangani nunait nunauyut iluaniittu nunangani kiklinginni. Nunangani nunait ihumagiyauttaaqtut “nunallaani aviktuqhimaniit” ilaqarmata igluqpivikhat qauyihaqtauhimayullu aviktuqhimanirnik nunallaani. Nunangani nunait ilaqangittut nunanik haniqpaniklu hilataani haamlatkut kiklinginni.

Taimaita qauyiharhimayut avikthurhimaniit iluani nunallaani kiklinginni ilaliutihimangittut imaatut nunangani nunait. Nunat nanminiriyauyariiqhimayut (imaatut, ilangit Angatjuviit iningit ukuallu Northern Store iningit), taapkuat nanminiriyauyut Tikkuaqtauhimayuni Inuit Timiqutini, ukuallunniit quyaginnait nunat ighariagiyauyit Kavamatuqatkunnin Ukiuqtaqtuninluunniit Kavamanit (imaatut, iliharviit inighait munarhiviillu inighait) piungittut nunangani nunait.

Hailihimayut Nunat Nunat tautungnaqtut hunaqangittut uvani nunakkut makpiraami aulapkaqtitauyut tamainnin Nunanginni Kuapuriisitkunnin.
Kamisinaup Nunait Kamisinaup nunait tukihitjutiqaqtut uvani Nunavut Maligaani (Canada) uvanilu Kamisinaup Nunakkut Maligaqmi, inaluunniit Ukiuqtaqtuni Nunait, tukihitjutiqaqtut Ukiuqtaqtumi Nunainni Maligaqmi (Canada) aulapkaqtitauyullu GN-kunnin.

Kamisinaup qaritauyakkut takuyakturvia:
Kamisinauyuq Nunavunmut
ᑲᒥᓯᓇ ᓄᓇᕗᒧᑦ
Commissioner of Nuanvut
commissaire du nunavut

Pivallialiurnikkut Akiit Akituyuni akiit pivaktut pivallialiurnikkut nunanik, piiyarhimaqqaarhugit taapkuat aulapkaitjutikhat maniliqtuutiyauhimayut akituyunin aittuutinin tuniyauhimayuninluunniit piyauhimayut GN-kunnin. Akituyut akiit ilaqaqtaaqtut, kihimi kikliqangittut ukununga:
  1. hivunikhaliurnikkut titirauyarnikkullu piliurningininni;
  2. havaktauyukhami aulapkainiit
  3. apqutiliurnikkut;
  4. turhuat marharvikhat imaiyarvighallu;
  5. pikhukvikhat haniraani apqutini;
  6. iqqakuurvikhat;
  7. hunaqangittut inighat;
  8. turhuakkut imiqtarviit anaqtautikkullu turhuaghat;
  9. pauwakkut alruyakhat;
  10. maligakkut qauyiharniit;
  11. hivayautikkut hulitjutikhat;
  12. nunanik pinikkut ukuallu/ukualluunniit tuninikkulluunniit akiit; ukuallu
  13. maniliqtuutikhakkut avatqutjutikkullu akiliqtauyukhat piyauyut pivallialiurnirmin nunamik.
Tunihiniq Nunamik Niuvvaaniq, akiliqtuiluni atuqniq ahikkulluunniit tunihinia nunamik. (Ilanga 3 uvani Kamisinaup Nunakkut Maligaqmi).
Havakvikyuanit Atuqtiit Atuqtiit hulitjutilluaqaqtut piliurnikkut, katitirnikkut, havagutiginikkullunniit hunanik niuvrutikhanikluunniit aturnikkulluunniit nunaup piqutainnik.
Nunanik Aulapkaqtitaunikkut Angiruti Kaantraak ukunani nunanginni kuapuriisitkunni GN-kunnilu naunaiyarhugut havagutikhat, qanuriliurutikhat qanurittukhallu tuninikkut nunanik GN-kunnit nunanginni kuapuriisitkunni.
Aviqtuqhimaniq Aviktauhimayuq nuna, talvunga pivallialiuqnikkut akiit akiliqtauvaktut naunaiyaqtauttiaqhimayullu nunanginni kuapuriisitkunnin maligakkullunniit qauyihaqtauhimayuq talvunga atuqtipkaiyaami akiliqtuilugu ahikkullunniit tuninikkut.
Aviktuqhimanirmi aturnikkut akiliqtuilugu Akinga Akinga ihumaliuqtauvaktuq nunanginni kuapuriisitkunnin tunnganiqarhuni nunami pivallialiurnikkut akiinni ihumaliuqtauhimayuq nunanik aulapkaqtitaunikkut maligaanin.
Niuviqnikkut Akitutilaanga Akitutilaanga aviktuqhimanirmi nunami tunnganiqaqtuq akitutilaangani niuvirumayup akiliqtaaqtaa uumunga piyumayumun niuvvaayimun. Niuviqnikkut akitutilaanga ihumaliuqtauniaqtuq ayuirhaqhimayumin naunaiyaqtimin qauyihaqtiminluunniit uvangaluunniit inungnin tukhirutikkut uvuunaluunniit niuvvaanikkut akitutqiyauyumin akilirumayumin.
Nunanginni Kuapuriisitkut Nunallaami kavamauyuq timiquti maligakkut timiqutiuyuq ataani Cities, Towns and Villages Maligaqmi, uvaniluunniit Haamlatkut Maligaqmi.
Nunagiyauyuq Nunami atanniqtuiyauhimayuq nunanginni kuapuriisitkunnin.
Nutaat Avikturhimaniit Tukihitjutiqarhuni pitjutiqaqtumin Nunagiyauyuni Nunanik Aulapkaqtitaunikkut Maligaanin.
Ahiniittut Akiliqtauyukhat Nunaginni kuapuriisitkut iliuraqtaaqtuq akilirutikhamik uumunga akiliqtuinikkut atuqpaktamun ikayuutikhaq tamainnun ilanganunluunniit akituyuni akiinnun nutaani angikliyuummiqtiqtauyuniluunniit aulapkaitjutinun, ilauyullu nunat, pitjutiyut, kihimi talvungainnaungittumun, ikayuqtaa akiliqtuiyuq atuqti. Aulapkaitjutit tahamaniingitkaluarlutik nunaginni nunainni akiliqtuiplutik atuqtauyut. Naunaitkutauluni, pimmarighaqtauyut imakkut/anaqtautikkut turhuat.
Himmautikkut Akiit Nalautinniarhimayut pivallialiurnikkut akiit avikturhimayumun nunamun, nutaanguqtirhimayuq tatjauyumun ukiumun, himmautauyuq akiinnik pivallialiurnikkut aajikiikniqaqtumik aviktuqhimanirmik nunagiyauyumi, atuqhugit inimun-turaanganiqaqtut pitjutit.
Inimun-Turaanganiqaqtut Pitjutit Humi aturutiqaqqat, pitjutit atuqtauttaaqtut nunanginni kuapuriisitkunnin ilataarlugu piiyaqluguluunniit kikliqarluni 25%-mik ukunani pivallialiurnikkut akiinnik nutaani avikturhimanirnun ukunungaluunniit himmautikkut akiinnik tahamaniittunik pivallialiuqtauhimayunik avikturhimanirnun. Hapkuat imaa ittaaqtut:
  1. aktilaanga nunaup avikturhimaniani;
  2. inimi qanurinningani (qanuqtun nakuuniqarnia, aktilaanga tunngavikhaa, aallallu);
  3. piyumayaunia humiinningani (imaakiaq, kuugami, kugaliami taqhiqmiluunniit, tautungnarniqarniit, allallu);
  4. haniani nunami aturutiit; imaalu
  5. tukhiqtauhimayut nunami aturutikhanik.
Kihimi, aallanguqtirniit ukununga avikturhimanirnun akiliqtuiluni aturutini akiinnik pipkaqtitauyukhaungittut akitutqiyauyuni tamaanun pivallialiurnikkut akiinnun talvunga kitumun nunamik pivallialiurnikkut inimun.
CMHC Kanadami Igluhamun Atukkiqvik Igluliqiyiryuatkullu (CMHC), Kavamanut kuapuriisingat Kanadaup Kavamaani.
100 Ft Nunat Ilanga 100 Ft Nunat Ilanga
(takulugit Ilangat 5, Ilangani 14, Iluani 14.5.1mit 14.5.3mut)

NLCAmik atugutikhait takulugit Ilangat 130, 131

100 Ft Nunat Ilanga nunauyut iluanit 30.48 metres (100 ft) ilanganut imaukakhimayut tagiut nunamut (hinaani) ilanganut tagiut ilanganut Hamletkut Nunait. Hapkoa nunait munagiyauyut ovalo tiguhimayut Kamisinatkut malikhugit Nunavumi Nunataagutit Angigutaanut (NLCA) 14 Ilanga 5 ikayugiaganik Hamletkut. Nunat hamani ilanganut taivaktut 100 ft nunat ilanga ovaluniit imaukakhimayut naunaiyautait nunat. Hapkoa nunat atulaaktut ovalo hanatiligilaaktut kihimi niuviktaulaitut. Hamletkut tiguhimailaitait hapkoa nunat, kihimi, Hamletkut angilaaktut pihimayukhat Kamisinamit atugutikhainik hapkoa nunat ovaluniit nuutitilugit Kavamatukatkunut. Pihimatinagit NLCAmik atugutikhait, munagitjutait ovalo tiguhimayait hapkoa 100 ft tutkukhimayut nuutitihimayut Kamisinamut Kavamatkukatkunit nunait iluani Hamletkut Nunait nuutitihimamata Kamisinamut.

Kinguliit hamna 100-ft maliktakhait kingulimuukhaakhimayut kanga Nunakput Nunait Pikuyakyuamut (Hamna Pikuyakyuat atukhimayut munagitjutikhainik ovalo tiguhimatjutikhainik Kavamatkatkut Nunait (Kavamatukatkut Nunait). Hanauyakhimayut pipkaiyaanganik Inuit atulaalugit hapkoa nunait hinaaniitut. Nunait niuviktaukpata naminut nunakagumayumut, nutkaktilaagiatamata Inunik atugutikhainut hinaaniit. Amigaitut Pravinsiit kavamatkuit aatjikutainik maligutikaktut munagitjutikhainik Kavamatukatkut nunait. Ontariomi ilaa, maliktakhait, niuviktilaitut nunat iluani 66 ft Imaukakvianut Naunaiyautait (OHWM) ovalo Newfoundlandmi ovalo Nunatiavumi, hanianiituk 15 metres.


Qaritauyangit Hanalrutighaingit

Nunallaat Nunauyangit
Nunalaani

100 Ft Nunat Ilanga

Apirhuutigiinaqtauyut
Niruaqniqmut Apirhuutit

Atuqtauyut unalu Nunanganik Aturniq

Piniaruknaqhiuq Ihumagiyauyuq

Hulidjutit
Inungnut Tuhaqtidjutikhaq

Ilitturiyumanikkut niruarniq

Nutaat Pivalliayut
Tuhaqtaghat

Maligakhat Maligaillu

Tukiliurutit



©2010 Government of Nunavut | Privacy Statement